Hyvät matkustajat, tervetuloa matkalle Kallaveden sydämeen. Edessämme avautuu yksi Suomen kauneimmista järvimaisemista – vesireitti, jossa historia, saaristoluonto ja kuopiolainen elämäntapa kulkevat rinnakkain. Kun laiva irtautuu satamasta, jää taakse Kuopio – Savon sykkivä sydän. Kaupunki syntyi Kallaveden rantaan jo 1700-luvulla, ja vesi on ollut täällä aina elämän ehto. Järvi toi kaupunkiin kauppiaat, kalastajat ja matkailijat, ja edelleen Kallavesi määrittää koko kaupungin rytmin.
Kallavesi: Kallaveden koko on 478 neliökilometriä; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 10 ja se on Pohjois-Savon maakunnan suurin järvi. Kallaveden keskisyvyys on 9,7 metriä ja suurin syvyys 75 metriä. Saaria Kallavedessä on runsaat 1 900.
1. Pirttiniemi
Pirttiniemi sijaitsee Kallaveden rannalla Kelloniemen eteläosassa. Alue tunnetaan rantametsistään ja Kallavedelle avautuvista näkymistä. Pirttiniemen rantoja seuraavat metsäpolut ovat suosittuja ulkoilureittejä. Alueella sijaitsee myös Kuopion Pursiseuran tukikohta ja upea Lars Sonckin suunnittelema huvila.
2. Toivalan salmi
Toivalan salmi yhdistää Kallaveden eri osia ja on ollut pitkään tärkeä vesiliikenteen väylä. Alueella näkyvät sekä järvimaisema että Kuopion ja Siilinjärven rajaseudun kulttuurimaisemat. Toivalan salmi oli tärkeä puolustusasema Suomen sodassa vuonna 1808, jolloin kenraali Johan August Sandels torjui siellä venäläisten hyökkäyksiä neljän kuukauden ajan.
3. Karhonsaari
Toivalan salmen läheisyydessä sijaitsee kallioinen Karhonsaari. Saari tunnetaan puulajipuistostaan eli arboretumistaan sekä Pohjois-Savon ensimmäisen höyrysahan jäännöksistä. Luontopolulla voi tutustua mm. yli sataan puu- ja pensaslajiin.
4. Kirkkovirta
Kirkkovirta on historiallisesti merkittävä vesistökavennus, joka yhdistää Kallaveden itäisiä ja pohjoisia osia kohti Jännevirtaa ja Juojärven suunnan vesistöjä. Ennen alueellisten lähikirkkojen perustamista Kallaveden saariston ja ympäröivien kylien asukkaat matkasivat Kuopion emäkirkkoon suursouduilla Kirkkovirran kautta. Kapeikossa vesi virtaa vuolaana, minkä vuoksi paikka vaati soutajilta erityistä tarkkuutta ja voimaa. Se toimi samalla reitin selkeänä maamerkkinä, jossa useat veneet usein odottivat toisiaan edetäkseen yhtä matkaa turvallisuuden vuoksi.
5. Sikoniemi
Sikoniemessä toimi saha ja tiilitehdas vuosina 1907–1964. Tehdas tuotti huippuvuosinaan yli miljoona tiiltä vuodessa. Tehdasalue oli oma pieni kylänsä, jolla oli mm. oma sähkölaitos. Sähköä myytiin myös läheisiin Vaajasalon ja Kortejoen parantoloihin. Tehtaan toiminta loppui kokonaan vuonna 1962, jonka jälkeen rakennukset on purettu, mutta tiilinen piippu ja muutamat tehdaskylän rakennukset muistuttelevat edelleen alueen teollisuushistoriasta.
6. Kortesalmen lossi
Kortesalmen lossi yhdistää mantereen ja Vaajasalon saaren ympäri vuoden. Talvella saareen pääsee myös jäätietä pitkin.
7. Vaajasalo
Vaajasalo on Kallaveden saaristoalueen sydäntä, jossa vuorottelevat maatilat, metsät, rantaniityt ja järvinäkymät. Vaajasalo on 973 hehtaarin kokoinen saari ja se on kooltaan Kallaveden suurimpia saaria. Vaajasalossa asuu vakituisesti vajaat sata asukasta. Saaressa sijaitsevat mm. Alahovin Viinitila ja nyt jo autioitunut epilepsiasairaala, joka aloitti toimintansa vuonna 1898. Toiminta lopetettiin vuonna 1989.
8. Alahovin viinitila
Alahovin viinitila aloitti toimintansa 1995 toukokuussa, kun tilalle perustettiin Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä. Siitä asti tila on tuottaneet laadukkaita marjaviinejä, likööreitä, siidereitä ja uusimpana tuotteena Vuppe koiranolutta. Viinitilalla teitä palvelevat viinitilan isäntä ja emäntä, Risto ja Taina Hallman, sekä nuori isäntä Sigge.